Raskausviikon 33 (32+0-32+6) alkaessa on jotenkin helpottunut olo, vauva alkaa olla jo niin iso, että vaikka hän syntyisi, niin isojen komplikaatioiden riski on jo melko pieni.
Rv 33 meillä oli isyyden tunnustaminen neuvolassa.
Vauva oli raivotarjonnassa, eikä ole enää pyörinyt kuperkeikkaa vaan tuntunut nyt asettuvan vihdoin aloilleen. Vauvan sykkeet oli tasaisesti noin 130.
Mulle oli tullut painoa 1,5kg (raskauden alusta lähtien), ja verenpaineetkin oli hyvät ja tasaiset.
Kenties jotain viikkoihin liittyvää, mutta olen ollut nyt taas niin huonovointinen, että välillä ihan oksettaa. Sellaista samaa etovaa oloa, kuin alkuraskaudesta! Loppuviikosta etova olo helpotti, mutta tilalle tuli aivan luokaton väsymys. Nukuin joka päivä päikkärit, mutta olisin voinut nukkua kellon ympäri! Muutenkin tuntuu että kävellessä ja puuhatessa väsyy nopeammin.
Raskausviikolla 34
Raskausviikolla 34 tehtiin Abuelan, eli Samin äidin ja lasten kanssa reissu Korkeasaareen. Vähän jännitin miten jaksan kävellä koko päivän, mutta se meni tosi hienosti! Meillä oli aivan super ihana päivä. Tultiin vielä lautalla kauppatorille, vaikka oltaisiin yhtä hyvin voitu palata metrolla kotiin.
Aina jotain uutta: Väsymys ja huono olo ovat väistyneet mutta tilalle on tullut kauhea närästys!
Varsinkin kahvin ja vissyn juominen polttaa kurkkua. Polttelu myös pahenee, kun käy makuulle, ollen iltaisin pahimmillaan.
Tällä viikolla oli myös siskojen ilta Helsingissä. Meitä on neljä lähes samanikäistä sisarusta, ja olemme hyvin lähesiä.
Ilta oli aivan todella ihana, nautin joka hetkestä!
Päivä aloitettiin Allas sea poolilta, jossa kävimme uimassa ja salaattilounaalla. Sen jälkeen suuntasimme Naminaan, johon muille oli varattu päähieronnat, ja minulle raskausajan hieronta.
Paikka oli aivan upea, ja rentouduin alusta asti todella hyvin.
Jo sisään astuessa siellä oli rauhallinen ja ylellinen tunnelma. Jos on kovin herkkä hajusteille, niin se ei ehkä ole oikea paikka. Naminassa poltetaan suitsukkeita oikean tunnelman luomiseksi.
Hieronnan aikana tuli muutama napakka supistus ja myös sen jälkeen illalla supisteli, en osaa sanoa oliko syy varsinaisesti hieronnan (ei käsitelty akupisteitä), vai ylipäätään sen että olin ollut jo hyvän tovin liikkeellä, oli hellepäivä ja nautin todella hieronnasta joka sai varmasti oksitosiinit ja endorfiinit liikkeelle.
Hierontojen jälkeen kävimme drinkeillä, ja siitä suuntasimme ravintola Versioniin johon meillä oli illallisvaraus. Söimme 4 ruokalajin menun, joka oli aivan täydellinen! Illallisen jälkeen kävelimme vielä Ullanlinnassa ihastelemassa Helsingin kesäisiä katuja.
Päivä ja ilta oli kerrassaan upea ja rentouttava, aivan ihanat muistot jäi!
Raskausviikolla 35 mulla alkoikin sitten öiset supistukset, jotka häiritsivät yöunia.
Niitä ei tullut säännöllisesti ja tiheästi, mutta sen verran kovina että heräsin niihin unen läpi ja usein oli noustava pystyyn ja käytävä pissalla, vauvan painaessa supistuksen aikana virtsarakkoon.
Suonenvedot ja levottomat jalat helpottivat vihdoin! Ei kokonaan, mutta niitä tuli lievemmin ja harvemmin. Tankkasin magnesiumia ja mama vitamiineja, ja yritin juoda reilusti, mahtoiko sillä olla osuutta asiaan?
Kovien helteiden alkaessa on aivan tuskaisen kuuma, jalkoja turvottaa, ahdistaa ja kaikki kiukuttaa. Huonosti nukutut yöt, raskaus ylipäätään ja kova helle ei oo mikään helpoin yhdistelmä!
Turvakaukalon hankinta
Kävimme Lastentarvikkeessa etsimässä meille sopivaa turvakaukaloa.
Olin katsonut jo muutamia malleja etukäteen. Erityisesti turvakaukaloita, jotka ovat i-size turvaluikiteltuja. i-size on kesällä 2013 käyttöön otettu uusi lasten turvaistuimia koskeva standardi. i-Size standardissa on haluttu varmistaa erityisesti, että lapset matkustavat pidempään selkä menosuuntaan, istuimissa on paremmat sivutörmäyssuojat ja että istuimen oikeaoppinen asentaminen on helppoa.
(Lisää ajantasaista tietoa i-Size standardista ja muista turvaistuin asioista löydät turvaistuinblogista.)
Meillä on kuitenkin myös autonvaihto edessä, kun hyvinpalvellut Nissan X-Trail jää meille ahtaaksi. Vaikka se on 7 paikkainen, niin takimmaiset istuimet eivät ole aikuisen istuttavia, ja niiden käytössä ollessa konttitilaa jää liian vähän. Mukaan on mahduttava kuitenkin myös rattaat ja 55kg koira!
Auton vaihtumisen myötä joudumme vaihtamaan auton vanhempaan malliin, jossa ei välttämättä ole isofix mahdollisuutta. Tämä rajasi odottamattoman paljon turvaistuin valikoimaa.
Käytännössä jäljelle jääviksi vaihtoehdoiksi jäi vain Britax römer primo, ja Maxi-Cosi cabriofix.
Molempiin malleihin saa adapterit, jotta turvakaukalon voi kiinnittää suoraan Emmaljungan vaunurunkoon.
Myyjän mukaan Cabriofixin asento on vauvalle parempi, joten päädyimme sitten siihen. Maxi-Cosi Cabriofixiin saa siis easyfix -jalustan, ja sen voi kiinnittää sekä turvavöillä että isofixillä, jos autossa semmoinen on.
Juhannus oli aivan super ihana myös! Miten kiitollinen olenkaan että kerettiin kokea vaikka ja mitä.
Torstaina olimme mieheni, Liljan, ja Iidan matkassa -blogin Iidan ja poikansa Eemin kanssa Suomenlinnassa piknikillä. Saimme samalla ihania juhannuskuvia. Isot pojat lähtivät Suomussalmelle mökille isovanhempien kanssa.
Viikonlopun aikana kävimme myös Porvoossa, Fiskarsissa ja Hangossa! Vaikka tehtiin ja matkustettiin paljon, niin kaikki meni rennosti ja kiireettömästi. Oli ihana viettää aikaa pitkästä aikaa vain miehen ja pienimmän kanssa, vauva vielä masussa, kuin aika olisi pysähtynyt.
Raskausviikolla 36 meni lapsivedet
Raskausviikolla 36 jäin pitkän juhannusviikonlopun jälkeen yksin Liljan kanssa kotiin, miehen lähtiessä töihin, ja poikien ollessa vielä mökillä.
Aamupäivällä puistoillessamme sain idean lähteä junalla Lahteen äidilleni. Mitäs muutakaan sitä tekisi? :D Ja muutenkin, ajattelin että se saattaa jäädä viimeiseksi reissuksi sinne ennen vauvan tuloa.
Junamatka meni hyvin, ja taas kerran saimme kokea aivan ihanan reissun. Kävimme järviristeilyllä vesijärvellä, ja Myllysaaressa todella herkullisella lohikeitto lounaalla.
Äidin luona ollessa ja muiden mentyä nukkumaan alkoi kuitenkin supistukset. Tuolloin oli rv35+2. Supistukset jatkuivat koko yön, ollen melko säännölliset, tulivat 6-10min välein. Jossain vaiheessa aamuyöllä ne laantuivat tunniksi ja nukahdin, mutta heräsin sitten taas sitäkin kipeämpään supistukseen. Todella alkoi jännittämään, että pitääkö tässä nyt "vieraassa kaupungissa" lähteä keskellä yötä sairaalaan!
Aamuun mennessä supistukset loppuivat, unisaldon ollessa 1h.
Aloin aamusta valmistella viimeisiä keskeneräisiä asiakkaiden gallerioita. Istuminen sai taas aikaan muutamia supistuksia, ja menin suihkuun. Suihkusta tullessa lapsivedet menivät. Ne ei menneet kuitenkaan kokonaan, mutta kuitenkin sen verran sitä tuli ettei jäänyt epäilystä mistä oli kyse.
Seuraavaksi kerron tarkemmin, miten synnytys siitä edistyi. Mutta tosiaan raskauspäivitykset päättyvät nyt tähän!
Synnytyksestä kerroinkin jo instagramiin, mutta teen siitä vielä postauksen kuvineen ja synnytyskertomuksineen tänne.
On aivan ihanaa olla pienen äiti, mutta samalla olo on vähän haikea, kun raskaus loppui nyt tähän. Tuntuu että se jäi kesken, ja myös synnytys oli hieman erilainen kuin kuvittelin, vedenmenon ja keskosuuden vuoksi. <3
Onneksi minulla on aivan ihania muistoja ja kuvia tallessa raskausajalta.
Seuraa blogia myös Facebookissa ja Instagramissa
-Sasa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!