Raskausviikot 28-29

Kolmas raskauskolmannes alkaa!

Raskausviikolla 28 vauva painaa noin 1000g ja on noin 32cm pitkä. Raskausviikon 29 lopussa vauva on noin 1,4kg ja 35cm pituinen päästä jalkoihin.

Raskauden alussa mietin kuinka päivitän koko ajan raskauden kulusta ja olen ihan mukana tässä, otan kaikki irti tästä neljännen odotuksesta! Mutta eihän se ihan niin mennytkään, 2 työtä, lapset ja kaikki muu vaan vie edelleen tehokkaasti kaiken ajan. Olen nyt sitten päivittänyt raskauskuulumisia kahden viikon pätkissä. Kirjoitan asioita valmiiksi muistiin, koska helposti käy muuten niin että päivät ja viikot vierii eteenpäin, eikä muistakaan enää mitä juuri milläkin viikolla on tapahtunut!

Vointini on yleisesti hyvä, mutta toki pikkuhiljaa alkaa kaikki pienet perinteiset raskausvaivat ja oireet olla mukana kuvioissa. Mutta ihanaa, kun on virkeä olo eikä liitoskivut sen isommin vaivaa! 

Kuten aiemmissakin raskauksissa, myös tässä on iltaisin alkanut vaivaamaan levottomat jalat. Aivan todella ärsyttävää! Jalkoja ikään kuin pakottaa ja kutittaa koko ajan, ja on vahva tunne että niitä pitäisi koko ajan liikuttaa, paikoillaan ei pysty olemaan ja unenpäästä on vaikea saada kiinni. Useimpina öinä herään suonenvetoihin. Raskaus itsessään (muuttunut aineenvaihdunta) ja nestetasapainon häiriöt altistavat suonenvedoilla. Yleensä yöllä kun herään noihin kipuihin, venyttelen ja hieron lihasta, tarvittaessa kävelen ja käyn juomassa vettä sekä nappaan magnesiumia.

Pienesti myös närästää, varsinkin jos makaa selällään. Vauva painaa hengitykseen ja mahalaukkuun.

Ruoka ei maistu enää niin hyvin. Annokset on kohtuu pieniä eikä ruokaa varsinaisesti tee mieli. Edelleenkin kaikki salaatit maistuu hyvin!

Synnytys on alkanut selvästi pyöriä enemmän mielessä, kun aiemmin se ei tuntunut ollenkaan ajankohtaiselta. Mietin, miten ja missä haluaisin synnyttää. 

Jos Espoossa on vain tilaa, niin tällä kertaa mennään sinne. Viimeksi oltiin naikkarilla ja ei sieltäkään varsinaisesti ole pahaa sanottavaa, henkilökunta oli pääosin ihana. 

Varsinkin vastasyntyneiden osastolla minulla useamman päivän ollut hoitaja on jäänyt lämmöllä mieleen. 

Varsinainen synnytyshän meni pitkälle omalla painollaan: koko avautumisvaiheen olin miehen kanssa käynnistysosastolla enkä kerennyt ammeeseen. Synnytyssalissa olin noin 5minuuttia ennen kuin Lilja syntyi. Aloin ponnistamaan jo käynnistyshuoneessa ja sängyllä matkalla synnytyssaliin, mutta kroppa reagoi stressiin ja ympäristön muutokseen ja todella tiheät supistukset lakkasivat hetkeksi synnytyssaliin päästyämme. Siellä kun ne pian alkoivat taas uudelleen, niin tyttö syntyi kahdella ponnistuksella.

Espooseen haluan nyt sen takia, että siellä on ehkä paremmat mahdollisuudet saada amme käyttöön. Tai ainakin toivon, ettei minun tarvitse avautua/synnyttää käynnistysosastolla muiden äitien läsnä ollessa!

Oma rauha ja toivottavasti amme, sillä pärjää jo pitkälle.

Pikkuhiljaa raskausviikolla 29 alkaa jo tulla tunne, että pitää saada vähän hankintojakin tehtyä.

Ehkä se menee vähän käsikädessä tuon synnytykseen valmistautumisen kanssa? Sehän on sellaista henkistä ja fyysistä valmistautumista, kun järjestelee kotia vauvaa varten. Vaatteita alkaa olla jo nyt hyvin kasassa, ja Torista ostin vauvalle Emmaljungan super vikingeihin sopivan vaunukopan. Super viikkarit ovat olleet Liljalla käytössä ja olen ollut niihin itsessään oikein tyytyväinen, mutta vaunukoppa myytiin jo silloin pois kun Lilja ei sitä enää tarvinnut.

Sain neuvolasta raskaustodistuksen rv29 (se oli jo tehty ja ”postitettu” aiemmin, mutta ei koskaan meille asti saapunut) ja pääsin hakemaan äitiysrahaa. Äitiyspakkausta en ota, se tuntuu turhalta näin neljättä odottavana. Mutta innolla aina haluan nähdä, miltä vuoden pakkaus näyttää! Ja muistan kyllä kuinka ihanaa se oli esikoista odottaessa saada ja katsoa, mitä pakkaus pitää sisällään <3

Neuvolasta passittetiin sokerirasitukseen, vaikka paino on noussut vain 2kg raskauden alusta alkaen, ja vauva vaikuttaa normaalipainoiselta. BMI oli kuitenkin yli normaalipainon raskauden alkaessa, joten se syynä.

Vauva on mahassa vielä ylhäällä, ja pääosin raivotarjonnassa. Iltaisin liikkuu todella paljon, oikein koko maha hölskyy!

Isosisko on aivan ihastunut ”masu vauvaan” ja puhuu vauvasta nyt paljon. Ollaan käyty läpi että vauva syntyy kesällä, ja juo äidin tisumaitoa. Ne tuntuvat olevan nyt ne tärkeimmät asiat :D 

Lilja usein pyytää vauvaa syliin, ja kertoo että haluaa hoitaa vauvaa. Tällöin käydään läpi, että vauvaa ei voi vielä ottaa syliin, vaan vasta myöhemmin kun hän syntyy. 

Lilja leikkii myös paljon nukeillaan ja on muutenkin sellainen hoivaava persoona. Kuitenkin hän on itsekin vielä pieni, täyttää juuri 3-vuotta ennen vauvan syntymää. Vaikka hän on innoissaan ja odottaa pikkuveljeä, olen myös varautunut haasteisiin ja mustasukkaisuuteen. 

Uuden vauvan syntymä on aina kaikille iso juttu, myös niille isommille sisaruksille. Keskimmäinen tuntuu ottavan rennosti, mutta vanhinta 11v poikaa tuntuu stressaavan, kauanko olen sairaalassa ja jääkö minulla enää heille aikaa. Kerroin, että ensimmäiset kuukaudet toki vauva vaatii vähän enemmän, mutta parhaani teen myös heidät huomioidakseni!

 

Seuraa blogia myös Facebookissa ja Instagramissa

 

-Sasa