Rv32 vauva on noin 39 sentin mittainen ja painaa viikon alussa 1,7kg ja viikon lopussa noin 1,9kg.
Mulla oli nyt viimeinen päivä töissä.
Kävin lääkärillä napakoiden supisten vuoksi. Hän oli sitä mieltä, että parempi jäädä töistä pois 2 viikon sairaslomalle ennen varinaista lomaa, kun supistukset on ajoittain niin kovia. Muutenhan mun vointi on tosi hyvä! Jotenkin jännä jäädä pois, kun vointi on ok ja kuitenkin halua olisi olla vielä päivätyössäkin. Mutta toki on hyvä ottaa nyt iisimmin. Kyllä tähänkin varmasti tottuu.
En nyt millään muista, millä viikoilla Liljasta oli jo kovia liitoskipuja etenkin iltaisin, mutta mun mielestä juurikin näillä viikoilla. Muistan, kun esimerkiksi sohvalta ylösnouseminen oli yhtä tuskaa illalla, samoin kyljen kääntäminen illalla. Ja kun käytiin koko perheen voimin Särkänniemessä, jouduin loppuajasta valehtelematta vartin välein käydä jonnekin tuolille pötkölleen kun kivut oli niin kovat.
Vielä raskausviikolla 32 pyörii ympyrää mahassa. Pääosin hän on raivotarjonnassa, mutta näköjään ei ole ottanut vielä ihan omaa paikkaansa sieltä, ja heittää silloin tällöin kuperkeikkaa. Joskus on kyllä tosi vaikea arvioida miten päin vauva on. Mutta yleensä kun hän on raivotarjonnassa, hikka tuntuu tosi alhaalla häpyluun päällä, vatsan vasemmalla puolella. Ja sillä puolella siis on myös selkä, jalat potkii oikealle ylävatsaan/kylkeen.
Minulla ei ole ollut raskauden aikana mitään isoja tunnemyllerryksiä ja olen ehkä jopa rauhallisempi kuin ennen raskautta.
Pojista, varsinkin esikoisesta mielialan vaihtelut oli hirveitä! Ei tuntunut itsestäkään aina kivalta tuntea kaikkea niin kovaa, niin iloja kuin suruja. Saati sitten, kun aloin itkemään jollekin söpölle mainokselle telkkarissa tai huuto itkemään auton ratissa haikealle biisille..
Luulen, että aika tutut fiilikset monelle raskaana olevalle!
Mun äiti oli meillä yökylässä, ja meillä oli ihan sairaan ihana päivä.
Käytiin Malmin omenapuutarhalla, jossa harmillisesti kyllä oli kukinto jo aivan täysin ohi. Bongasin tutun instagrammista viikkoa aiemmin, kuinka siellä oli vielä runsaasti valkoisia kukkia!
Joka tapauksessa paikka oli kaunis ilman kukkiakin (ainakin näin valokuvaajan silmin, näin jo siellä sieluni silmin jonkun ihanan perheen istumassa viltillä ilta-auringossa omenapuiden alla <3).
Malmilta suunnattiin Jollakseen Matosaarelle. Nimi ei ole kovin houkutteleva, mutta paikka on todella kaunis!
Saarella meillä oli piknik, lapset kävivät uimassa. Varsinainen uimapaikka tuo ei kuitenkaan ole, rannat on kivikkoisia. Päivä oli tosi kuuma ja näköalat mahtavat. Mua alkoi ajoittain kovaakin supistella ja siirryin varjoon jaloittelemaan.
Ihan tosi yhtä äkkiä meidät yllätti valtava ukkosmyrsky!
Valehtelematta kymmenessä minuutissa paahteinen ja aurinkoinen sää vaihtui kaatosateeseen. Se oli itseasiassa todella hauskaa!
Fiilis oli jotenkin niin uskomaton, ihana rento tunnelma perheen kesken, kuuma kesäpäivä kauniissa maisemissa, ja sitten aivan puun takaa alkoi sataa. Pakattiin kamat ja käveltiin jonkin matkaa autolle.
Kotona kävin tosi pitkässä lämpimässä suihkussa, jossa tunnelma oli suorastaan euforinen. Mua supisteli ajoittain tosi kovaakin, mutta suihku oli ihana ja pystyin rentoutumaan ihan täysin.
Suihkun jälkeen tilattiin pizzat, nautittiin olosta yhdessä ja ulkona ropisevasta sateesta ja ukkosesta <3
Tää kesäpäivä oli kyllä ihan viikon kohokohta!
-Sasa
Seuraa blogia myös Facebookissa ja Instagramissa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!