Voihan uupumus! Keinoja stressinhallintaan ja muuttajan muistilista

Vuosi alkoikin paljon kovemmalla temmolla, kuin olin ajatellut. 

Ei mitään ylitsepääsemättömän suurta, mutta samaan aikaan miljoona hoidettavaa asiaa ja muutosta, yhdistettynä luokattoman huonoihin yöuniin.

Vain pari päivää ennen joulua saimme tietää, että saisimme uuden isomman asunnon. 

Kokonaan uudelta alueelta.

Päätös oli mieluinen, sillä olimme jo kauan odottaneet kohtuuhintaista, isompaa kotia.

Silti piti todella miettiä, otetaanko asunto vastaan. Ympäristö on ihana, paljon luontoa ja meri aivan vieressä. Samoin kuin koulu ja päiväkoti.

Se on kuitenkin ”kaukana kaikesta”, matkat pitenee, ja liikkuminen muualle vaikeutuu.

Asumme nyt Länsi-Pasilassa. 

Täällä on mielettömän hyvät liikenneyhteydet, spora kulkee suoraan talomme edestä. Juna-asema on yhden talon päässä, samoin kuin pohjoismaiden suurin kauppakeskus Tripla. 

Myös bussit kulkevat ihan läheltä. 

Lähimpään kauppaan menee kävellen muutama minuutti.

Liikenneyhteyksistä ja Triplasta huolimatta Länsi-Pasila on todella rauhallinen, hyvä paikka kasvattaa lapsia. 

Tämä asuinalue on rakennettu kokonaan puistomaiseksi, toisin kuin futuristisesti kahteen katutasoon aikanaan rakennettu Itä-Pasila.

Täällä ei ole juuri ollenkaan autoteitä, koulu näkyy ikkunastamme eikä siihen ole ainoatakaan tienylitystä. 

Suureen metsään ja lenkkipoluille keskuspuistoon kävelee kolmisen minuuttia. Asuntomme on siisti, remontoitu läpitalon asunto. Vuokrakin on kohtuullinen asuinalueeseen nähden.

Eikö kuulosta ihanalta? Ja kuvitelkaa, silti me muutamme! 

Pari yötä meni valvoessa päätöstä tehdessä, ja kyllä olen itkenytkin tätä elämän muutosta. 

Tämä oli koti, johon muutimme poikien kanssa ”turvaan”. 

Silloinen elämäntilanne oli vaikea.

Kassu oli vajaa 5 vuotias ja Elias vain 1v 5kk vanha vaippapylly. Muutin poikien kanssa kolmistaan.

Uusi koti ja muuttajan muistilista

Nyt tarvitsemme kuitenkin lisää tilaa.

Meillä on vain 2 makuuhuonetta ja ihmisiä kuitenkin viisi.

Pojat nukkuvat keskenään ja Lilja meidän kanssamme toisessa makkarissa. Vielä näin menee ihan hyvin, mutta lasten kasvaessa tulemme jossain vaiheessa joka tapauksessa tarvitsemaan lisätilaa. Päätimme siis muuttaa.

Sain tietää, että muutto olisi jo 1.1.2020.

Onneksi muutto viivästyi remontin takia, ja muutamme tämän kuun lopussa, 31.1.

Muuttoon liittyy paljon muistettavia asioita.

Tein muuttajan muistilistan, tässä kaikki mitä itse hoidan liittyen muuttoon:

-Nykyisen asunnon irtisanominen

-Uuden asunnon vuokrasopimuksen allekirjoittaminen

-Autopaikan hakeminen ja sopimuksen tekeminen

-Osoitteenmuutos postiin ja maistraattiin

-Avaintenluovutus (- ja tiedustelu hissikuiluun tippuneen avaimen perään)

-Sähkösopimuksen siirto

-Asumistuen hakeminen uuteen osoitteeseen (hoidan vielä kotona Liljaa)

-Kotivakuutukseen hakeminen

-Tiedottaminen eskariin ja kouluun muutosta

-Soitto uuteen lähipäiväkotiin, tieto ettei siellä ole tilaa

-Nykyisen PK:n johtajalle pyyntö laittaa eskarilaiselle siirtohakemus seuraavaksi lähimpään eskariin

-Iltapäiväkerhohakemus koululaiselle

-Tulevan koululaisen kouluun ilmoittautuminen

-Esikoiselle matkakortin hakeminen koulun kautta, kun matka pitenee

Pidän siitä, että on paljon hommaa, monta rautaa tulessa.

Meillä on monta lasta ja monta koiraa, ja hyvä niin. 

Näiden muuttoasioiden lisäksi meille tuli yllättäen kolmas koira. 

Paavo koira on aivan ihana, todella kiva luonteeltaan. Mutta tietysti sekin kuormittaa arkea lisää. Työtarjouksia somen, blogin ja valokuvauksen tiimoilta on tullut myös alkuvuodesta useita, joka sekin pääsi yllättämään.

Kaikki nämä muutokset (lukuun ottamatta huonoja yöunia) on siis positiivisia, ne vain sattuivat nyt kasaantumaan lyhyelle aikavälille.

Jokaisella ihmisellä on omat voimavaransa, ja joskus liika on liikaa.

Huomasin, että alan olla liian uupunut. 

Mielenpäällä pyörivät asiat vievät runsaasti energiaa. Lilja on valvonut jo pitkään, ja huonot yöunet ja stressi on johtaneet siihen pisteeseen, että kun herään yöllä, en enää saakaan unta. Saatan valvoa tuntikausia. 

Lopulta olen saanut unta vain joitain tunteja, ja senkin pätkissä.

Aloin olla jo tosi väsynyt, itkuherkkä, en jaksanut keskittyä. Olin ja olen ärtyisämpi lapsia kohtaan.

Kun stressiä on liikaa ja hyvinvointi alkaa rakoilla, teen muutoksia ja kiinnitän huomiota seuraaviin asioihin:

-Listaan ylös hoidettavat asiat.
Vaikka asia olisi soitto neuvolaan, lattiakaivon puhdistus tai ystävän tapamaaninen. Kirjoita se ylös. Minulla se toimii kuin vessan vetäminen. Pää puhdistuu eikä siellä tarvitse pyöritellä miljoonaa muistettavaa asiaa.

-Yöunet!
En voi korostaa näiden tärkeyttä. Tällä hetkellä se tarkoittaa sitä, että olen mennyt lasten kanssa samaan aikaan nukkumaan. En ole voinut päivittää illalla somea, blogia, enkä siivota. Mutta oma hyvinvointi on sitä kaikkea tärkeämpää.

Instagramin puolella sain hyviä vinkkejä unenlaadun parantamiseksi. Omalla kohdalla näytön sulkeminen tarpeeksi ajoissa ja äänikirjan kuuntelu ennen nukkumaanmenoa on auttanut rentoutumaan.

-Ulkoilu ja liikunta.
Olen ulkoillut aamupäivisin pidempään. Pennun kanssa tulee myös ravattua ulkona.

-Ruoka:
Ruokailun säännöllisyys ja ruoan laatu. Olen syönyt vähemmän roskaruokaa, enemmän kasviksia.

-Vesi vanhin voitehista.
Veden juonti on tosi tärkeää, jotta elimistö toimii halutulla tavalla.

-Vitamiinien ja lisäravinteiden riittävä saanti. Alan syömään Solgarin lisäravinteita, tavoitteena että ne tukisivat unen laatua ja virkistäisi päivällä. Suoliston hyvinvointi on äärimmäisen tärkeä myös jaksamisen kannalta. Lisähemmottelua myös sille.

Näitä ”elämäntapamuutoksia” on takana nyt noin viikon verran, ja olo on jo nyt parempi.  Jaksan jopa päivittää blogin päiväuniaikaan 😉

 

Kannattaa siis pyrkiä ajoissa tunnistamaan, milloin on liian stressaantunut ja uupunut. 

Yöunien häiriintyminen, väsymys, keskittymiskyvyn puute, ärtyisyys ja itkuisuus on jo hälyttäviä merkkejä, jolloin tarvitset välittömästi breikkiä tai ainakin muutoksia arkeen. 

Muutaman paremmin nukutun yön jälkeen oma mieli on jo paljon valoisampi.

Olen hoitanut kaikki muuttoon liittyvät asiat, jotka on ollut mahdollista hoitaa, olen tehnyt päätöksen elämäntapamuutoksista ja odotan hyvillä mielin muuttoa.

En malta odottaa, että pääsen sisustamaan uutta kotia ja näyttämään sitä teillekin!

Kuukauden päästä raportoin teille, miten nämä elämäntapamuutokset on vaikuttaneet arkeen ja omaan jaksamiseen. Pystynkö noudattamaan omia ohjeitani?

-Sasa