Slider

Follow

DIY paperitähdet, helppo ohje

sunnuntai 6. joulukuuta 2020


Paperitähdet ovat olleet jo useamman vuoden somessa suosiossa. Viime vuonna tein niitä ensimmäisen kerran itse. 

Ohjeita on erilaisia, ja tässä on niistä teille yksi. Ohje on helppo, näitä voi tehdä lastenkin kanssa.

Materiaalina käytin valkaistua voipaperia. Näin tähdet saavat herkän talvisen ulkonäön, ja voipaperia on helposti saatavilla joka kaupasta, jos kotoa ei satu löytymään!




DIY-PAPERITÄHDET


Tarvitset:
- tapetin paloja, kartonkia, lahjapaperia, tai voipaperia
- sakset
- narua tai siimaa
-nitoja (ei pakollinen)
- liimaa










Tee näin:

DIY Snöblomma

Leikkaa valitsemastasi materiaalista suorakaiteen muotoinen pala. Pidemmän sivun on oltava ainakin 2 kertaa pidempi kuin lyhyemmän sivun, jotta paperitähti menee kiinni.

Tähden läpimitta tulee olemaan sama, kuin suorakaiteen lyhyemmän sivun leveys.
Voipaperista tähteä tehdessä, sopiva koko tulee helposti, kun leikkaat voipaperin kahtia. Niin saat kahteen tähteen paperin. Tai yhteen tähteen, jos haluat tehdä kaksi kerroksisen.





Taittele voipaperi (tai muu materiaali, esim. lahjapaperi) haitariksi. Katso, että molemmat sivut sekä alku että loppupäästä osoittavat alaspäin. Mikäli paperia jää hieman yli, tasaa loppupaperi saksilla.




Kun haitari on valmis, kiinnitä keskelle tiukasti naru, mikäli et käytä nitojaa. Jätä naruun pitkä häntä, häntä toimii joulutähden kiinnitysnaruna.








Taita paperi kaksin kerroin ja leikkaa siihen haluamasi kuviot. Päät voi leikata joko pyöreiksi tai viistoiksi. Mitä viistommat päät, sitä terävämmät sakarat. Pyöreistä päistä saat piparkakkumaisen joulutähden. Jos haluat koristeleikkauksia tähteen, leikkaa pois kolmion muotoinen pala molemmin puolin paperia, kuten yllä kuvassa.






Levitä liimaa paperin keskelle ja taita se vastakkain.
Levitä tähti ja toista liimaus toiselle puolelle. Tässä voi käyttää apuna pieniä nipsuja tai pyykkipoikia. Itse sain paperitähden pysymään kasassa ihan sormin painamalla.


                                          



Tällaisen kaksikerroksisen (tai kolmikerroksisen) paperitähden saat, kun teet ensimmäisen paperitähden näiden ohjeiden mukaan, ja seuraavan tähden muuten samoin, mutta leikkaa lyhyempi sivu suorakulmiosta kapeammaksi, kuin ensimmäisessä tähdessä. 
Liimaa valmiit tähdet vastakkain. Tähän tarvitsee erikeepperiä tai mieluiten kuumaliimaa.





Ihanaa joulun odotusta!

Toivottaa Sasa

Seuraa blogia myös Instagramissa ja Facebookissa




DIY kauniit mehiläisvahakynttilät pukinkontiin

lauantai 28. marraskuuta 2020

 



Olen kynttilähullu, ja olen jo kauan sitten miettinyt tekeväni itse kynttilöitä!

Nyt vihdoinkin aloin tuumasta toimeen, ja pyöräytin kynttilöitä myös pukinkonttiin.

Kaupassa ja netissä olen aiemmin ihaillut mehiläisvahakynttilöitä.  Niiden kaunis hunajakennomainen ulkonäkö ja tekstuuri viettelee, sekä tietysti raaka-aineen luonnonmukaisuus. 

Kivijalkakaupassa jossa taannoin asioin, hypistelin käsissäni valmiita mehiläisvahakynttilöitä. Mehiläisvahakynttilät olivat kuitenkin kohtalaisen kalliita, ja ne jäivät sillä kertaa ostamatta.

Nyt kuitenkin palasin tähän ideaani, ja ostin Lahtisen vahavalimon sivuilta kynttilöiden tekoa varten tarvikkeet.








Ostin siis kynttilöitä varten 100% mehiläisvahasta valmistettuja mehiläisvahalevyjä, sekä sydänlankaa. 

Sävy valitesemissani levyissä on Dusty Rose, ja ostin niitä 12kpl, noin 1kg satsin. 

12kpl levyistä tulee kustakin levystä 2 kruunukynttilää, eli yhteensä tein 24 kynttilää.

Levyt maksoivat 22€. 

Tämän lisäksi hankin mehiläsivahalevyihin sopivaa sydänlankaa. 

Lahtisen vahavalimon sivuilla on ohje, että tähän tarkoitukseen sopivin lanka on 30x10 SU. 

Ostin rullan (90 metriä lankaa) joka maksoi 13e, mutta sitä jäi todella paljon yli. 

Myytävänä on myös 10 metrin kerä, joka maksaa 3e.




Ohjeet kynttilöiden tekoon:


-Hanki haluamassasi sävyssä mehiläisvahalevyjä (keltainen on se alkuperäinen, oikea väri)

-Hanki sydänlankaa

-Halkaise levyt kahtia

-Leikkaa sopivan mittainen sydänlanka. Aseta sydänlanka aivan levyn toiseen päähän niin, että lankaa jää toisesta päästä reunan yli. Tämän jälkeen taittele ja painele levyn reuna sydänlangan päälle. Tee varsinkin alku napakasti. 

-Pyörittele levy rullaksi. 

-Painele valmiin kynttilän reunat kiinni rullaan.


Valmis! Nauti kauniista kynttilöistäsi :)


PS. Paperitähtien ohjetta on moni kysellyt, ja se on tulossa piakkoin!









Seuraa blogia myös Facebookissa ja Instagramissa

-Sasa

Runsas syksyinen kukka-asetelma luontoa hyödyntäen

sunnuntai 18. lokakuuta 2020

Olen tässä kuukauden verran fiilistellyt syksyä, ja nauttinut uskomattoman hyvistä säistä. 
Rakastan syksyä, se on aina ollut lempi vuodenaikani. Kunpa ruska kestäisi pidempään! 
Haaveeni on vielä joskus päästä matkustamaan pitkälle pohjoiseen ruskan aikaan.

Olen lisäillyt pikkuhiljaa syksyisiä elementtejä kotiimme. Vaaleat sävyt alkaa siirtyä hieman tummempien ja murrettujen tieltä. Kynttilöitä ja vilttrjä alkaa ilmestyä sinne tänne. Kaski kranssiakin olen jo ripustanut! 

Tehosteväreissä olen juuri nyt ihastunut erityisesti luumun sävyyn sekä murrettuun vihreään. 
Syksyisten murrettujen sävyjen lisäksi olen ihastunut pastilleihin, sekä kirkkaampiin väreihin, esimerkiksi lilaan ja siniseen. 
Pienissä määrin tulen lisäämään myös väriä sisustukseen, nyt meillä on esimerkiksi lilat lakanat, ja kynttilät ja kukat on aina ihanan helppo tapa lisätä ja muuttaa kodin värimaailmaa.

Väreistä puheenollen, Cat Cooeen ball maljakko sävyssä Ginger rose on ihana! Näissä kuvissa kuitenkin sand, joka sopii kaikkeen ja on aina varma valinta. 



Ostin Lidlista kimpun liloja krysanteemejä kolmella eurolla. Niiden kaveriksi lähdin etsimään luonnosta täydennystä, mieluummin överit kuin vajarit eikö niin.. (ihailen niin paljon hillittyjä muutaman kukan asetelmia, mutta omista asetelmista tulee aina runsaita!). 

Minulla oli selvä visio mitä lähdin hakemaan. Itseasiassa olin aika kauhea ja laitoin miehen asialle tehdessäni sillä välin kotitöitä. 
Olin kertonut mitä heiniä haluan, sillä olin kiinnittänyt huomioni tuuheisiin ja kookkaisiin, kauniin kauran värisiin heiniin joita kasvoi tienvarrella. Mies ystävällisesti lähti heiniä hakemaan, mutta, laita mies asialle ja tee itse perässä.. Hän ei ollut kuulemma kehdannut hakea tienvarresta heiniä, vaan oli mennyt poimimaan niitä läheisestä metsästä. 
Ajatus tosi kaunis, mutta ne olivat aivan erilaisia, kuin mitä olin ajatellut. Lähdin sitten itse hakemaan heinäni haha :D 
Samalla keräsin muutaman punaisen pihlajan oksan pihastamme, ja jotain kuivuneita kukkia joita en tunnistanut. Kimpusta tuli kyllä tosi hieno, vaikka itse sanonkin. Ihanat sävyt ja täytyy kyllä sanoa, että ainakin tähän sopii paremmin överit kuin vajarit. 

Tänään aloitin myös makuuhuoneessa isomman muodonmuutoksen, ja sekin saa tunnelmallisemman ilmeen. En malta odottaa, että saan sen valmiiksi! 

Mitäs tykkäätte tästä kimpusta ja olkkarin fiiliksestä? 



Syystunnelmaa parvekkeelle

torstai 1. lokakuuta 2020

Kaupallinen yhteistyö Veke.fi kanssa



Ajattelin olla ajoissa parvekkeen syyskuuntoon laittamisen kanssa, mutta kuinkas ollakkaan, viikot vain vierivät vauhdikkaasti eteenpäin!

Muutama viikko sitten ostin kyllä syyskukat ja kasvit, mutta vasta nyt istutin ne uusiin multiin ja ruukkuihin.

Onneksi kaiken pohjatyön tein jo keväällä, kun sisustimme uuden asuntomme parvekkeen täysin alusta. Kesäparvekkeen postaukseen pääset tästä: Parveke -ideoita kaupunkiparvekkeen sisustamiseen



Kesän ajan parvekkeesta on huolehdittu, joten nyt syksyksi jäi ainoastaan parvekkeen huolellisempi siivous, sekä syyskasvien hankkiminen ja istutus sekä kevyt stailaus.

Uutta syksyistä tunnelmaa voi luoda esimerksiksi tekstiileillä, lyhdyillä, kynttilöillä, koristekurpitsoilla, heinillä sekä syysistutuksilla.

Parvekkeesta tuli kyllä niin paljon siistimpi ja freesimpi heti, kun nuupahtaneet ja kuivuneet kesäkukat saivat väistyä uusien syysistutusten tieltä!





Kesällä istutettu musta keijunkukka (Heuchera black) oli kuitenkin edelleen oikein hyvässä kunnossa, ja se kestää myös viileämmässä ilmassa, joten se sai jäädä. Se sopii myös hyvin värimaailmaan. Kesällä parvekkeella oli violettia ja valkoista, nyt sväreissä jatkuu vähän sama teema, mutta syksyisemmässä luumun sävyssä. Keijunkukka on istutettu hiekan väriseen polyrottinkiruukkuun Veken valikoimasta.

Vekeltä aiemmin tilattuun kukkalaatikkoon istutin Callunaa, se sopii hyvin värimaailmaan, on helppo hoitoinen ja kestää kauan. Kunhan  Calluna istutetaan huolellisesti (multa suojaa juuria) ja sitä kastellaan säännöllisesti, niin se pysyy kauniina talveen saakka.

Toiseen vanhaan ruukkuuni istutin marjakatajaa, lankaköynnöstä sekä callunaa. Ihanan syksyiset sävyt!

Kukkalaatikossa oli aiemmin hopeaköynnöstä ja laventelia. Hopeaköynnös selviää myös syksystä, mutta olin kastellut sitä liian vähän ja se oli ihan nuupahtanut.





Veke.fi sivuilta löytyy paljon kivan näköisiä parvekekalusteita, ruukkuja ja tekstiilejä parvekkeelle ja terassille. Rottinkikalusteet on nyt -25% alessa!

Tilasin keväällä Vekeltä polyrottinkiset Envy Kaja -tuolit  ja niiden kaveriksi mustan Day apupöydän.  Pidän paljon niiden maanläheisestä tyylistä ja sävyistä sekä helppo hoitoisuudesta. Kaja tuolien pehmusteet on vettähylkivät.

Kesän ajan parvekkeella on ollut Annon Rough juuttimatto. Kun ilmat tästä vielä kylmenee ja parvekkeelle ei ole enää käyttöä, siirrän sen meille eteiseen.




Lyhdyt, kuivakukka-asetelma, luumun värinen samettityyny ja luonnonvalkoinen torkkupeitto luovat parvekkeelle ihanan syksyisen tunnelman. 

Oli niin kiva juoda kuuma tee illalla parvekkeella viltin alla, ja rauhtoittua päivän päätteeksi.

Mielestäni parvekkeesta tuli tosi nätti ja syksyisen tunnelmallinen!


-Sasa


Seuraa blogia myös Instagramissa ja Facebookissa


Hullu haaveilee uusperheestä

keskiviikko 26. elokuuta 2020

Katsoin leikkipuistossa isää, joka leikki lapsensa kanssa, puhui hänelle hellästi ja oli läsnä. 

Äiti hoiti pientä vauvaa sivummalla penkillä. Äiti laittoi vauvaa nukkumaan rattaisiin. Myöhemmin hän liittyi pojan ja isän seuraan, he naureskelivat keskenään, ja miettivät mitä söisivät tänään päivälliseksi.

Minä olin pienen poikani kanssa yksin puistossa. Tunsin itseni erilaiseksi ja yksinäiseksi. Olin nuori, 23 vuotias ja ainoa parisuhdemalli oli se, jossa nyt elin. Tiesin että asiat oli pielessä, mutta en ymmärtänyt kuinka pahasti.






Ajattelin, että meidän perhe nyt on tämmöinen, että meillä on erilainen perhe kuin muilla. Olin tottunut ahdistukseen ja olemaan varpaillani. 

Tunsin kateutta ja haikeutta katsellessani tuota perhettä. Toivoin, että meidän perhe saisi kokea vielä samanlaista onnea ja välittämistä. Samalla ajatus kuitenkin tuntui kaukaiselta.

Mutta ei se saanut. Vuodet kuluivat eteenpäin ja asiat menivät koko ajan pahempaan suuntaan. Jossain vaiheessa tajusin, että vika ei ole vain minussa, vaikka kovasti yritin omaa käytöstäni muuttaa. 

Miehen mielialat aaltoilivat yhä voimakkaammin. Aloin mielessäni haaveilla uusperheestä. Tuntui absurdilta elää ydinperheessä, ja samalla haaveilla uusperheestä. 

Kuka hullu ylipäätään haaveilee uusperheestä? Kun googlaa uusperhe, heti ensimmäiset hakutulokset on negatiivissävytteisiä.

Silti haaveilin siitä salaa. Haaveilin, että saisin tuntea luottamusta ja rakkautta, että joku jakaisi lastenkasvatuksessa saman arvomaailman kuin minä. Hän olisi hellä ja välittävä lapsia kohtaan, ja meillä olisi hauskaa yhdessä sekä puolisoina että perheenä.

"Rikki? Yksin? Neuvoton? 

UUSPERHETUKEA SINULLE"

"väsynyt uusperheeseen"

"Kun uusperhe ei toimi"

"lapsen mustasukkaisuus uusperheessä"



Jossain vaiheessa aloin miettiä eroa. Ydinperhe oli ollut haaveeni pitkään. Se oli minulle mieleen iskostunut arvo, ja halusin pitää siitä kysin ja hampain kiinni. Liian kauan.

Lopulta, kun ero tuli pakon sanelemana, tunsin aivan valtavaa epäonnistumisen tunnetta, tunsin, että koko elämäni oli vedetty vessanpöntöstä alas, olin vihainen itselleni sekä eksälle, ja olin myös valtavan surullinen ydinperheen menettämisestä, koska en tulisi enää koskaan sitä saavuttamaan. 

Tässä vaiheessa lapsia oli kaksi, kolme ja puolivuotias isoveli, ja vastasyntynyt pikkuveli.

Elin elämääni poikien kanssa eteenpäin. Minulla oli joitain seurustelusuhteita ja lyhyitä kokeiluja, mutta mikään niistä ei ottanut tuulta alleen. 

Huomasin, että hitsauduin lasten kanssa entistä kovemmin yhteen, me oltiin yksikkö. Meillä oli pieni, onnellinen perhe, ilman miestä. Oli minä ja pojat. Minun rakkaat lapset. 

Oltiinkin eroperhe, yksinhuoltaja perhe. Kaukana siitä ydinperheen idyllistä, minkä mielikuvan se jo sanana tuo.





Koska edellinen suhde oli ollut myrkyllinen ja vaarallinen, kynnys alkaa uuteen aitoon ja vakavaan suhteeseen kasvoi päivä päivältä ja vuosi vuodelta.

En antaisi kenenkään satuttaa meitä, ja ajatus rakkauden täyteisestä turvallisesta perheestä tuntui yhtä kaukaiselta, kuin perjantaileffojen realistisuus.

Elias oli noin kaksivuotias, kun tapasin aivan sattumalta nykyisen mieheni. En ollut etsinyt suhdetta, en uskaltanut edes haaveilla perheestä, suojamuurit oli korkeat.

Alkuun ei ollut ajatustakaan parisuhteesta, vaan hengailimme "kavereina" tosi tiiviisti yhdessä puolisen vuotta.

Tuo oli ikäänkuin koeaikaa, kummallakaan ei ollut velvoitteita eikä oikeastaan edes odotuksia, sillä emme olleet edes pariskunta, saati uusperhe. Kaikki sujui kuitenkin yllättävän  hyvin ja lopulta uskalsimme heittäytyä aivan uudenlaisen tilanteen eteen.






Vanhat traumat ja odotukset ovat usein nousseet esiin. Pikkuhiljaa ne alkavat väistyä. 

Uusperheessä haasteena on toisen tai molempien biologisten lasten lisäksi myös vanhat parisuhteet ja erot. Niiden käsitteleminen ei aina ole helppoa.

Meillä on nykyään myös yhteinen lapsi, joka on selvästi tiivistänyt perhettämme. Mutta jos keskinäinen parisuhde olisi ollut huonolla tolalla, niin lapsen saaminen siihen olisi luultavasti tuonut päinvastaisen tuloksen.

Suurimmat riidat uusperheessämme on koskenut lasten kasvatusta. Täytyy kyllä sanoa, että riitoja on silti miljoona kertaa vähemmän, kuin ydinperheessä oli, ja arvomaailmamme on suurilta osin sama. 

Kun googlaa uusperhettä, huomaan, kuinka vähällä me ollaan päästy, ja kuinka hyvin me ollaan onnistuttu. 

Tämä on iso ponnistus kaikilta, sekä lapsilta että vanhemmilta. 

Olen onnellinen, ja juuri tänään töissä mietin, kuinka paljon rakastan miestäni. 

Todellakin kannatti olla niin hullu, ja uskaltaa lähteä elämään uusperhe -elämää. 

Saan vihdoin elää rakastavassa perheessä!

Haluaisin kuulla millaisessa perhemuodossa sinä elät? 

Jos elät uusperheessä, mitkä on olleet suurimpia haasteita? 



Kuvat: Pipsa Stenlund


Seuraa blogia myös Instagramissa ja Facebookissa 





Olohuoneen uusi harmonisempi järjestys

maanantai 17. elokuuta 2020


Olin miettinyt jo pitkään, että haluaisin olohuoneeseen uuden sävyn. Oikeastaan se oli jo selvää siitä lähtien kun muutimme tänne. Seinät oli siistit ja valoisat, mutta vitivalkoiset. Kaipasin tilaan lämpöä ja tunnelmaa. Mutta koska muuton jälkeen oli muutkin huoneet työn alla, saivat ensin pojat huoneisiinsa uuden maalipinnan.

Nyt vihdoin ehdin maalata myös olkkarin!

Sävyksi valikoitui suosittu Tikkurilan Mulperi, ja maaliksi himmeä Nova 7 seinämaali.

Maalia jäi yli, ja maalaan luultavasti samalla sävyllä, tai tätä sävyä toiseen sekoittaen, myös ruokailutilan seinän.

Samalla päätin vaihtaa olohuoneen järjestystä. 

Sohva ja tv-taso vaihtoivat paikkoja keskenään. Edellisessäkään järjestyksessä ei varsinaisesti mitään vikaa ollut, mutta kun olohuoneeseen kävi sisään, niin ensimmäinen näkymä oli televisio ja tv-taso. Tämä ensimmäinen kuva on kuvattu sisäänkäynnin puolelta. 




Olohuoneeseen tuli myös muutama muu uusi juttu, ennen vaippakorina toiminut meriheinäkori siirtyi vessasta olkkariin Liljan oppiessa kuivaksi, ja nykyään siellä säilytetään leluja. Tykkään, että lelut ovat helposti saatavilla, mutta kuitenkin nätisti piilossa ja ne saa illan tullen vaivattomasti siivottua.

Mustaan HM maljakkoon ostin lankaköynnöksen. Usein pidän tuolla sivupöydällä leikkokukkia, mutta nyt halusin jonkun viherkasvin siihen! Ja lankaköynnös sopii tosi kivasti. 

Korallikoriste on Jyskin. Musta marmoripöytä on myös uusi, kun järkkä vaihtui, jäi pienelle sivupöydälle tilaa. Marmoripöytä on tilattu HM Homelta.




Rakastan miten meille tulvii olohuoneeseen luonnonvaloa! Valoverhot siivilöivät kauniisti kirkkaimman valon. Ja nyt vanha senkki pääsee paremmin oikeuksiinsa kun ei ole television vieressä. Sen päälle saa kivasti rakenneltua erilaisia asetelmia.

Tosin nyt kuvatessa oli jo melko hämärää (kuvasin kahdeksalta illalla), ja tein suunnilleen kaikki "virheet", mitä yleensä pyrin välttämään sisustuskuvauksessa. 
Kuvasin siis illalla, riittämättömässä luonnonvalossa. 
En käyttänyt jalustaa, jolloin kohina kuvissa nousi. En stailannut tilaa sen kummemmin, siistin vain. Kuvasin lämmin keinovalo päällä. 
No, mutta tältä meillä nyt näyttää, pitää kuvata myöhemmin paremmalla ajalla ja päivänvalossa! 




 


Vielä on mm. taulut laittamatta seinille, mutta ihanaa, kun on jo näinkin valmista! Koen, että seinät ja isojen huonekalujen järjestys on se sisustuksen pohja, ja vaikuttavat suuresti tunnelmaan, viihtyvyyteen ja käytännöllisyyteen. 

Mitä pidät?


-Sasa

Seuraa blogia myös Instagramissa ja Facebookissa

Sisällön tarjoaa Blogger.

Sivut

Theme Designed By Hello Manhattan
|

copyright Sasa Villa

Copyright Sasa Villa