Slider

Follow

Isänpäivä ja kakkaepisodi, tällainen oli meidän päivä

sunnuntai 10. marraskuuta 2019

Lähiaikoina on tullut kirjoitettua useampi teksti liittyen eksään ja poikien isään.

Onneksi me, minä, lapset ja nykyinen mieheni, muodostetaan jatkuvasti omia muistoja ja perinteitä.

Saan joka kerran ihmetellä että kaikki menikin hyvin.
Milloinkahan jännityksestä pääsee eroon? Siitä, että jos kaikki ei menekään niin kuin suunnittelee, niin toinen raivostuu?


Meillä oli eilen ihana ilta Eliaksen kanssa. 

Mies oli vielä töissä, isoveli kaverilla yökylässä, ja pikkusisko laitettiin nukkumaan.
Me syötiin herkkuja yhdessä Eliaksen kanssa ja katsottiin leffaa. Oltiin sylikkäin.
Yöksi lupasin tulla viereen. Yö meni levottomasti, Lilja nukkui minun vieressä lattialla patjalla.

Yö oli yhtä sirkusta 

Koirat useimmiten nukkuu rauhassa yön, mutta nyt ne veti yön jotain helvetin moista sirkusta!
Nukuin kuulokkeet päässä että saisin vähän paremmin nukuttua. Kuulokkeiden läpi heräsin silti koirien sekoiluun, ja Lilja heräili vierelläni niin monta kertaa, etten osaa sanoa montako yhteensä.

Aamulla sitten Lilja herää virkeänä kuin peipponen klo 07:20.
Minä olisin mieluusti jatkanut unia vielä pari tuntia pidempään.
9 aikoihin esikoinen tuli kotiin, ja Elias heräili puoli kymmenen maissa.

Vietettiin rauhallista aamua ja katseltiin lastenohjelmia sohvalla.

Klo 11 aikaan aloin tekemään yhdessä lasten kanssa isänpäiväbrunssia. 
Oli niin ihana kun kaikki kolme lasta puuhasivat keskenään!


Pikkuhiljaa brunssin valmistuessa alkoi myös ahdistus hiipiä.

Ilman mitään kunnollista syytä, mutta vanhasta tottumuksesta.
Mitenkähän sitä voi mennä herättämään? Entä jos menen liian aikaisin?

Lapset alkoivat kinastella ja minulla meni hermo.

"Ettekö te ymmärrä että isä nukkuu! Tästä piti tulla kiva päivä!"

Osin hermostuminen johtui varmaan omasta ahdistuksesta.
Mutta luoja, että nuo veljekset osaa joskus olla raskaita!
Ärsyttävät toisiaan ihan tahallaan, niin kauan että jollain menee hermo.

Istutin lopulta molemmat pojat pöytään, ja ripitin heitä että istukaa sitten siinä, jos ei osata nätisti leikkiä.

Esikoinen oli selvästi kireä jo silloin kun tuli kotiin, vaikka yökylässä oli ollut kivaa. 
Varmasti isänpäivä ja oman isän menetys pyörii hänellä aina mielessä, vaikka päivä olisikin muuten mukava. 

Hetken breikki pöydässä tekikin hyvää, ja kaikki rauhoittuivat.

Ilmoitin lapsille, että voidaan nyt ottaa kortit ja lahjat ja mennä herättämään Samia.

Lapset olivat jännityksestä innoissaan, toinen oli tehnyt hienon kortin, ja toinen upean taulun. Minulla oli lahjaksi nahkaiset hansikkaat.


Kakkaepisodi

Avaan oven hiljaa Lilja sylissäni..
”Hyvää isänp…!!”

Perkele!
Astuin ensimmäisenä kakkakasaan.
Toinen koirista oli vetänyt tortut suoraan oven eteen.
Kinkkasin toisella jalalla Lilja sylissäni avaaman ikkunaa ja kaihtimia.

Miehen herätys ei ihan onnistunut. Ryminällä sisään, valot päälle, kakkaa joka puolella!

Lilja itkee kun lasken hänet sängylle.
Elias kakoo niin paha enteisesti taulu kädessään, että tuuppaan hänet huoneesta ulos ja sanon, että lahjan voi varmasti antaa kohta keittiössäkin.

Menen pesemään jalkaani, myös Lilja haluaa että hänen jalkansa pestään, vaikka se on puhdas.

Mies siivoaa kakat lattialta.

Päästään vihdoin brunssille, ja kaikilla on hyvä mieli.
Tunnelma on rento ja hyväntuulinen.

Oma turha pelkoni häviää sillä sekunnilla.
Me kuunnellaan musiikkia ja syödään yhdessä lasten kanssa valmistamaa aamiaista.
Lilja istuu vuoroin minun, ja vuoroin isän sylissä. Eikä siitäkään kukaan suutu. Meidän söpö, ihana hassu Lilja.
Saa tulla isin ja äidin syliin!
Aamupalan saa kyllä näinkin syötyä.
Lilja syöttää isille rieskaa, jota ei itse halua.




Mietin pöydässä, että näin on juuri hyvä. Juuri meidän näköinen aamu ja aamiainen. 

Okei, en todellakaan olisi halunnut kakkaa jalkaani enkä herättää miestä niin, mutta silti lopulta tunnelma oli aivan ihana, ja oli taas kerran niin vapauttavaa huomata, että vastoinkäymisistä huolimatta, kaikki menee hyvin.

Päivä on sateinen mutta hyvä. Ihanaa olla oman perheen kesken!

Oman isän luokse päivälliselle

Oma isäni asuu myös Helsingissä, ja lähdettiin sinne vielä isänpäivän päivälliselle.

Jos kuvailisin isääni viidellä adjektiivilla, sanoisin hänen olevan rauhallinen, rohkea, voimakas, rakastava, ja kiltti. Minulla on ihana isä.

Lilja vierastaa tällä hetkellä erityisesti miehiä, ja niin vierasti isäänikin.
Nopeasti kuitenkin jää murtui ja meillä oli tosi hauska ilta.




Isän puoliso Liisa oli taas loihtinut todella herkullisen menun.
Heillä on 4 vuotias tytär, joka on siis pikkusiskoni ja poikien täti. Vähän hassuja nämä sukulaissuhteet meillä!

Lapset leikkivät keskenään pitkän tovin, ja me aikuiset istuimme monta tuntia ruokapöydässä syömässä ja keskustelemassa.

Ihana päivä kyllä oli, kakkaepisodista huolimatta. Myös mies oli tyytyväinen toiseen "viralliseen" isänpäiväänsä.

Aivan ihanaa isänpäivää vielä kaikille perheille, ja erityisesti isille!

-Sasa

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Sisällön tarjoaa Blogger.

Sivut

Theme Designed By Hello Manhattan
|

copyright Sasa Villa

Copyright Sasa Villa