Slider

Follow

Matkapäiväkirjan päivä 13 - Päiväretki majakalle ja mystiset luut

lauantai 19. lokakuuta 2019

El Faro de Cabo de Palos – päiväretki majakalle

Meillä oli paikallisen tuttavan auto vuokrattuna kaksi päivää. 

Toisena päivänä tehtiin retki Alicanteen Santa Bàrbaran linnoitusille, ja perjantaina tehtiin päiväretki Torreviejasta Faro de Cabo de Palosiin.


Capo de Palosin majakka

Kohteessa on suuri majakka mäen päällä.

Autolla pääsee aivan lähelle, melko suurelle parkkipaikalle.

Kahvia espanjalaisittain

Alhaalla on myös kahvila.
Siellä kävinkin hörppäämässä Café con lechen, eli kahvin, jossa on puolet vahvaa kahvia ja puolet kuumaa maitoa.
Se on ehkä lähinnä meidän suomalaisten tottumaa kahvia.

Aikaisemmassa postauksessa kerroinkin, että täällä on kymmeniä erilaisia kahveja, ja paikalliset juovat mieluusti kahvinsa kahviloissa jopa aamuisin.
Täällä ei keitellä kotona isoa ja vahvaa kahvituopillista niin kuin Suomessa.

Majakka ja rukoilijasirkat

Mäen päälle majakalle pääsee joko tietä pitkin kiertämällä, tai rattailla.




Heti alussa, kun oltiin ajettu tunti Torreviejasta kohteeseen, ja lähdimme kiipeämään majakalle, tuli ensimmäiset itkut.

Elias ei olisi jaksanut sinne tulla.
Matka ei todellakaan ollut pitkä, joten arvelin että jostain muusta on nyt kyse.

Lopulta paljastui, että hänellä oli nälkä. Onneksi autossa odotti eväät joita päästäisiin pian syömään, ja itkutkin unohtuivat hulppeissa maisemissa ja ötököitä tutkiessa.

Eräässä kukkapensaassa oli paljon isoja heinäsirkkoja.
Täällä heinäsirkat on suurempia kuin kotona, isoin jonka olen nähnyt, on lähennellyt varmastikin viittä senttiä.

Heti heinäsirkkojen jälkeen löysimme maasta vielä isomman rukoilijasirkan.








Normaalisti uskallan käsitelläkin kaikenlaisia öttiäisiä, mutta tälle tarjosimme varmuuden vuoksi vain keppiä. Tiedän että se on luonnossa aikamoinen peto.

Ylhäällä tuli vastaan heti toinen rukoilijasirkka, joka oli edellistä huomattavasti kauniimman värinen, mutta ainakin puolet pienempi, noin 2-3cm.
Kyllä, olen kiinnostunut eläimistä ja hyönteisistä, ihan niin kuin lapsetkin!

Henki meinasi salpautua taas näköaloja katsellessa.

Niin upeaa siellä oli!
Alhaalla oli aivan kirkasta, turkoosia vettä. Täällä käy jonkin verran sukeltajiakin, enkä ihmettele.

Yksityisbiitsi

Me ei jääty kuitenkaan tällä kertaa suoraan majakan läheisyyteen uimaan ja viettämään aikaa, vaan suunnattiin n. 15min automatkan päässä olevalle hiekkarannalle.

Naureskeltiin että saatiin yksityisranta, sillä hiekkaranta oli hurjan pitkä, eikä siellä ollut kuin yksi mies koiransa kanssa meidän lisäksi.


Rannalta löytyi simpukoiden lisäksi kasa isohkoja luita 

Rannalla oli jonkun eläimen luita, ensin ajattelin että jonkun ison linnun, sillä yksi osa näytti käyrältä nokalta.
Muut osat olivat kuitenkin niin suuria että saattoi olla jonkun muun, arvoitukseksi jäi.
Minkähän ne mahtoi olla?









Leikin poikien kanssa kirkkaassa vedessä, lennätettiin leijaa, ja syötiin eväitä.

Lilja oli nukkunut vain noin 20min rannalla, vaikka kello oli jo 5 kun lähdimme ajamaan  takaisin päin Torreviejaan. Autossa hän ei oikein viihdy, eikä nukahtanut nytkään.
Pienet naposteltavat ja tarpeen tullen Pipsa Possu on automatkojen pelastus!



Katso myös: päivä 12 - Matka Alicanteen ja upea Santa Bàrbaran linnoitus

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Sisällön tarjoaa Blogger.

Sivut

Theme Designed By Hello Manhattan
|

copyright Sasa Villa

Copyright Sasa Villa